-
Makkara, perunat ja hapankaali
Aloittelevan Airfryer-kokin tuotoksia numero 4. Tämän reseptin esikuvana on Jennifer Osterholtin Plowing through Life-blogissa julkaistu artikkeli Air Fryer Kielbasa, Potatoes & Sauerkraut. Koetin tehdä vastaavaa ruokaa käyttämällä alkuperäisestä poiketen broilerista valmistettua makkaraa.
Makkara, perunat ja hapankaali. Kaksi annosta. Laitteena Philips Airfryer Essential 9200/90.
Raaka-aineet:
240 gramman paketti Jyväbroiler-nakkeja
2,5 dl luomuhapankaalia
2 keskikokoista perunaa
oliiviöljyä, suolaa, mustaapippuria
Valmistelut:
Kuorin ja kuutioin perunat pieniksi mahdollisimman säännönmukaisiksi kuutioiksi. Lisäsin niihin hieman oliiviöljyä, suolaa ja pippuria sekä sitten sekoitin. Leikkasin nakit ohuiksi viipaleiksi.
Valmistus:
Levitin perunat tasaisesti korin pohjalle. Säädin lämmöksi 180 ja ajaksi 10 minuuttia.
Kuvassa perunat 10 minuutin jälkeen.
Sitten siirsin kaikki perunat puulastalla korin toiseen reunaan, asetin makkarat keskelle ja hapankaalin korin vastakkaiseen reunaan.
Kuvassa kattila ennen uutta työntämistä laitteeseen.
Sitten pidin lämmön edelleen 180 asteessa ja säädin ajaksi 7 minuuttia.
Valmis ruoka näytti ulos vedettäessä tältä.
Sitten vain nostamaan sitä alustalle ja lusikoimaan ruokailijoiden lautasille.
-
Janssoninkiusaus
Joku uusi Suomen Airfryer-Facebookryhmän jäsen tiedusteli taannoin muilta ryhmäläisiltä näiden suosikkiruokaa, jota he ovat omalla laitteellaan valmistaneet. Vastausten joukossa oli kaikenlaisia eksoottisiakin sapuskoja, mutta hämmästyttävän moni mainitsi suosikikseen Janssoninkiusauksen. Tapoja sen valmistukseen on lukuisia ja minäkin ajattelin tuoda mukaan omani. Jotta tehtävä ei muodostuisi liian helpoksi päätin yrittää tavoitella aitoa ruotsalaista kotitekoista kiusausta. Tätä tarkoitusta varten kahlasin läpi suuren määrän ruotsalaisia verkkosivustoja, blogeja ja lehtien ruokapalstoja. Niiden reseptejä vertasin omaan laitteeseeni, taitoihini ja saatavilla oleviin raaka-aineisiin. Päädyin seuraavaan lopputulokseen, mutta en siihenkään aivan kommelluksitta.
Kaksi annosta janssoninkiusausta Philips Essential HD9200 /90-laitteella.
Raaka-aineet:
1 rkl sipulilastuja
200 g perunoita
1,5 dl kuohukermaa
125 g anjovisfileitä
suolaa, mustaapippuria
rypsiöljyä
1 rkl couscousia
Valmistelut:
Sipulilastut laitetaan aivan ensimmäiseksi turpoamaan vesitilkkaseen.
Kun perunat on punnittu isoäidin keittiövaa’alla kuoritaan ne ja pannaan pehmenemään mikroon kypsytyspussissa kolmeksi minuutiksi 700 W:n teholla. Sen jälkeen ne leikataan kokkiveitsellä niin ohuiksi suikaleiksi kuin kokin taidot riittävät.
Kun anjovispurkki on avattu ja liemi valutettu kulhoon nostetaan anjovisfileet syrjään odottamaan.
Anjovisten liemeen sekoitetaan kerma, hieman suolaa ja reilulla kädellä pippuria. Ruotsissa Arla valmistaa nimenomaan janssoninkiusaukseen tarkoitettua kermaa, mutta sitä ei saa Suomesta. Nyt tyydytään Arlan luomukermaan.
Sitten voidellaan vuoka. Koska meillä ei nykyään käytetä voita voitelen vuoan rypsiöljyllä. Oliiviöljyni paistokestävyydestä en ole aivan varma. Ongelmaksi muodostuu, että pullasutia ei löydy mistään. Verkosta löytyy Niksipirkan vinkki: pullasutina voidaan käyttää suodatinpussia. Siinä oiva ratkaisu.
Valmistus:
Puolet perunoista ladotaan vuoan pohjalle. Niiden päälle lusikoidaan sipuli tasaisen harvakseltaan ympäri vuokaa. Seuraavaksi seuraavat anjovisfileet. Vuokani onkin siksi pieni, että anjovikset täyttävät sen kauttaaltaan. Näiden päälle levitetään vielä loput perunoista.
Sitten vuokaan kaadetaan kerman ja anjovisliemen sekoitus, joka kulkeutuu joka sopukkaan ja muodostaa kerroksen vielä päällekin. Nesteen pinnalle ripotellaan hiukkasen öljyä. Kaikkein päällimmäiseksi pitäisi taiteen sääntöjen mukaan laittaa korppujauhoa, mutta kokille selviää nyt kauhistuttava totuus: se on talosta loppunut. Pohdinnan jälkeen korppujauho korvataan couscousilla.
Vuoka lasketaan koriin ja työnnetään laitteeseen. Lämpötila säädetään 180 asteeseen ja ajaksi annetaan 25 minuuttia. Tämän ajan kuluttua luukku vedetään auki. Janssoninkiusaus näyttää vielä huolestuttavan kostealta. Neste kiehuu yhä täyttä päätä. Tulikohan kermaa liikaa vai perunoita liian vähän? Kokki ei kokemattomuuttaan osaa nostaa vuokaa kankeilla patakintaillaan ennen kuin hoksaa käyttää haarukkaa apuna.
Vuoka käännetään 180 astetta ympäri ja työnnetään takaisin laitteeseen. Lämpötilaa lasketaan 160 asteeseen ja aika säädetään 10 minuuttiin.
Kun laite lopulta ilmoittaa ajan kuluneen nostetaan kattila vuokineen lämmönkestävälle alustalle. Pieni huolestumisen merkki vilahtaa yhä kokin kasvoilla. Sitten hän ryhtyy lusikoimaan kiusausta suurella lusikalla lautasille. Pinnan alla se on kuin onkin yllättävän kiinteää. Päälle levitetty couscous on lisäksi tuonut kiusaukseen oman tummaksi paahtuneen sävynsä.
Lautaset nostetaan pöydälle ja tyhjä vuoka työnnetään suoraan pesuveteen. Laitteen muut osat ovatkin putipuhtaita, vaikka tosin polttavan kuumia. Janssoninkiusaus saa vierelleen sienisalaattia ja palasen leipää. Sitten herrasväki kutsutaan syömään.
-
Ei mitään muttia …
Tarkoituksenani oli pari päivää sitten valmistaa perunoita samaan tapaan kuin tehdään perunan kotiseudulla Chilessä. Löysinkin From a Chef´s Kitchen -sivustolta mielenkiintoisen reseptin, jossa espanjalaisesta patatas bravasista oli tehty chileläinen muunnos Patatas Bravas Chilenos. Sitä ajattelin tarjota kanafilee lisukkeena.
Tapanani on huolellisesti valmistautua kunkin ruokalajin valmistukseen ja selvittää etukäteen, mitä raaka-aineita on ennestään kaapissa ja, mitä on vartavasten hankittava. Tässä tapauksessa muistin, että minulla on yksi pikku-Mutti eli 200 gramman tomaattimurskapurkki olemassa. Kun sitten lopulta ryhdyin ruoan valmistukseen havahduin siihen totuuteen, että pikku-Mutti olikin käytetty johonkin muuhun sapuskaan eikä minulla ollut reseptin vaatimaa tomaattia kaapissani. Mikä nyt neuvoksi? Googlasin netistä, että tomaatin voisi korvata millä tahansa muulla hedelmästä valmistetulla soseella. Mutta eihän se eteläamerikkalaisen ruoan kohdalla olisi ollenkaan sama juttu. Jääkaapissani oli kylläkin vajaa purkki kartanopikkelssiä, mutta sehän oli keltaista eikä siten sopinut ollenkaan käsillä olevan ruoan ulkonäköön. Hieman asiaa pelasti löytynyt tomaattipyreetuubi, joka oli tosin varattu jo aivan muuhun tarkoitukseen. Ehkä voisin kuitenkin puristaa osan pyreestä, niin saisin pikkelssiin vähän punaista väriä ja ehkä tomaatin makua. Niin syntyi ruoka, joka ei ehkä nyt ole ihan Patatas Bravas Chilenos, mutta ainakin vähän sinne päin.
Patatas Bravas Chilenos kanafileellä Heikin tapaan
Raaka-aineet kahdelle:
200 g kypsää kananfilettä (tällä kertaa Vuolu kana fajitas)
2 valkosipulinkynttä
½ rkl paprikaa
¼ rkl oreganoa
¼ rkl valkoviinietikkaa
700 g pikkuperunoita
100 g kartanopikkelssiä
30 g tomaattipyreetä
1 jalapeno viipaloituna
1 rkl mustia oliiveja viipaloituina
suolaa, mustaapippuria, rypsiöljyä
Ensiksi puristin valkosipulinkynnet ja jaoin ne kahteen eri ”pilkkumiin.” Jälkimmäiseen sekoitin myös kastikkeeksi paprikan, oreganon ja valkoviinietikan. Pieneen kulhoon sekoitin yhteen pikkelssin, tomaattipyreen ja jalapenon. Yllätyksekseni pyree sai sekoituksen todellakin näyttämään punaiselta.
Tämän jälkeen ryhdyin käsittelemään perunoita. Pikkuperunat ovat siitä mukavia, että ne voi syödä kuorineen. Valikoinkin niitä käyttöön mahdollisimman pieniä, jotta perunoita ei tarvitsisi paljoa pilkkoa. Isommat pilkoin pienemmiksi jo etukäteen ennen keittämistä. Pikkuperunoita mainostetaan, että ne kypsyvät keitettäessä alle 10 minuutissa, mutta näin kypsyminen varmaan vieläkin nopeutuu. Lisäksi perunat nyt varmasti pysyvät koossa pilkottaessa.
Laitoin sitten pikkelssisekoituksen joksikin aikaa porisemaan öljyssä paistinpannulla saadakseni ylimääräisen nesteen haihtumaan ja pyreen varmasti imeytymään mukaan. Jäljelle jääneen valkosipulin lisäsin hetkeksi mukaan ennen kuin sekoitin kastikkeen huolellisesti joukkoon. Tämän jälkeen tyhjensin paistinpannun kulhoon.
Alensin lämpöä ja siirsin keitetyt perunat paistumaan pannulle. Maustoin ne mustallapippurilla ja hyppysellisellä suolaa. Kääntelin perunoita aika ajoin varovasti, jotta ne saisivat väriä eri puolilta, mutta eivät pääsisi mustumaan. Perunoiden paistumisen lopulla lisäsin kypsät kananfileet pannulle saamaan hieman lämpöä. Sitten tyhjensin kulhon pikkelssi-jalapenosekoitusta mukaan ja sekoitin huolellisesti. Otin liedestä virran pois, siirsin ruoan tarjoiluastiaan ja lopuksi ripottelin oliiviviipaleet päälle.
-
Italialainen perunasalaatti
Etsiskelen jatkuvasti verkosta reseptejä ja yritän soveltaa niitä saatavilla oleviin ja kaapeista löytyviin raaka-aineisiin. Usein olen selaillut Kitchn-verkkolehden laajaa reseptipankkia ja ajoittain valmistanut jotakin sen pohjalta.
Nyt päätin kokeilla Italialaista perunasalaattia käyttämällä kauppaan myyntiin tulleita pikkuperunoita, joita voi syödä hyvin kuorineen. Alkuperäisen reseptin linkki on tässä: Italian Potato Salad
Omassa versiossani käytin raaka-aineina:
900 g pussi Kotimaisia pikkuperunoita
200 g pakastettuja papuja paloina
250 g Kotimaisia kirsikkatomaatteja
20 g nippupersiljaa
2 valkosipulinkynttä
1 tl tuoretta rosmariinia
oliiviöljyä, valkoviinietikkaa, balsamicoa
mustaapippuria
Ensin laitoin kattilan pohjalle hieman kylmää vettä ja vedenkeittimen täyteen. Aukaisin perunapussin ja pesin perunat varovasti hanan alla samalla harjaten tummimmat kohdat pois. Pestyäni perunat panin ne kattilaan veden joukkoon. lieden panin keskilämmölle ja vedenkeittimen päälle. Kun keitin kiehui kaadoin siitä vettä kattilaan kunnes perunat peittyivät ja säädin lämpöä sen mukaan, miten vesi kiehui kattilassa. Kun se kiehui kunnolla laskin lämpöä ja panin kannen päälle. Annoin perunoiden kiehua 10 minuuttia.
Sillä aikaa puolitin kirsikkatomaatit, sulatin pavut mikrossa ja leikkasin persiljan pieneksi. Päätin puristaa valkosipulin leikkaamisen sijasta, jotta saisin sen tasaisemmin leviämään salaattikastikkeeseen. Koetin perunoiden kypsyyttä, mutta päätin varmuuden vuoksi antaa niiden vielä hieman kiehua.
Otin salaattikulhon esiin. Laitoin siihen valkosipulin, rosmariinia ja öljyä. Alkuperäisessä reseptissä oli punaviinietikkaa, mutta sitä ei ollut laadukasta saatavana. Niinpä käytin hieman valkoviinietikkaa ja runsaammin balsamicoa. Lopuksi ripottelin kulhoon mustaapippuria ja sekoitin kaikki huolellisesti toisiinsa.
Kun päättelin perunoiden olevan riittävän kypsiä otin kattilan liedeltä ja kaadoin veden pois. Sijaan kaadoin kylmää vettä. Sitten aloin käsittelemään perunoita ja leikkasin niitä pienemmiksi. Kotimaiset pikkuperunat eivät olleet salaattiin aivan tarpeeksi pieniä, joten niitä joutui leikkaamaan jopa kuuteen osaan.
Tämän jälkeen sekoitin kaikki ainekset yhteen salaattikulhoon. Koetin pitää erityisesti huolen siitä, että pohjalla ollut kastike nousi varmasti salaatin pinnalle. Kaiken päätteeksi pirskottelin päälle hieman valkoviinietikkaa.
Sitten lähdin kutsumaan perhettä syömään ja ottamaan kameraa esiin.
subscribe via RSS